Mittelstand on käsite jolla viitataan Saksan (ja saksaa puhuvan Euroopan) pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mittelstand ei suoraan käänny suomen sanaksi PK-yritykset, sillä se ei viittaa niinkään yritysten kokoon vaan tiettyihin piirteisiin. Tarkkaa rajausta siitä mikä yritys kuuluu joukkoon ei välttämättä pysty tekemään mutta tässä joitakin tyypillisiä ominaisuuksia:

Perheomisteisuus tai perhemäinen yrityskulttuuri jossa työntekijöitä arvostetaan ja heihin sijoitetaan. Työntekijät saattavat jatkaa saman työntekijän palveluksessa työharjoittelusta eläkkeelle, ja lapsi vanhempiensa työn jatkajana ei ole harvinaisuus.

Jatkuvuus taloudellisten syklien ja trendien yli, tähtäin sukupolvien mittaisissa jaksoissa. Tämän mahdollistaa osaltaan omistamisen ja rahoituksen pitkäjänteisyys.

Ketteryys ja joustavuus markkinoilla. Verrattain pieni koko mahdollistaa kustomoidut tuotteet, erikoiserät ja yksilölliset ratkaisut asiakkaiden tarpeiden mukaan. Näin hintakilpailun merkitys on pienempi.

Laatu ja osaaminen. Monet Mittelstand-yritykset ovat oman, fokusoidun alansa pitkäaikaisia johtajia maineen ja laatumielikuvan suhteen. Erityisesti näitä erikoisosaajia arvostetaan B2B-maailmassa.

Alueellisuus ja sosiaalinen vastuu. Yritykset eivät ole pelkästään saksalaisia vaan myös esimerkiksi baijerilaisia tai hampurilaisia. (Ja vastaavasti Sveitsissä kotoisin tietystä kantonista.) Tuotanto ja muu arvonlisä pyritään pitämään mahdollisimman pitkälle kotiseudulla.

Esimerkkejä yrityksistä

Saksasta löytyy Mittelstandille myös eräänlainen virallinen määritelmä. KMU eli kleine und mittlere Unternehmen viittaa yrityksiin joilla on alle 500 työntekijää ja liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan kata läheskään kaikkia yrityksiä jotka mielletään käsitteen alle. Erityisesti viennin osalta tätä suuremmat ”Mittelstand-henkiset” yritykset ovat suuressa roolissa.

Saksankin viennistä lähes 75 prosenttia on suurten vientiyritysten vastuulla, ja loput 25 prosenttia pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.

Mittelstand varsinkin kansainvälisessä talouskeskustelussa viittaa ennen kaikkea teknologiateollisuuden yrityksiin, vähemmän palveluihin vaikka ne kokoluokaltaan ja toiminnan muulta luonteeltaan tähän sektoriin sopisivatkin.

Hilti on suomalaisellekin rakentajalle ja remonttimiehelle tuttu brandi. Yhtiö on kotoisin Liechtensteinin Schaanista jossa sen päämaja edelleen sijaitsee. Liikevaihdoltaan maailmanlaajuisesti toimiva yritys ei enää ole mikään PK, mutta sen kasvu oman fokusalueensa johtavaksi yritykseksi pienistä lähtökohdista on hyvä esimerkki Mittelstand-menestysreseptistä.

König & Meyer on hyvä osoitus keskittymisestä tiettyyn erikoisosaamiseen. Yhtiö on valmistanut soitin- ja nuottitelineitä yli 70 vuoden ajan. Vienti on ollut merkittävässä roolissa 50-luvulta eli alkuvaiheista saakka ja muodostaa nykyisin 60% 38 miljoonan euron liikevaihdosta. Kaikki tuotanto on kotimaista.

Bausch + Ströbel puolestaan valmistaa laitteita sairaaloille esimekiksi ampullien täyttämiseen. 400 laitteen vuosimyynti tuo 200 miljoonan euron liikevaihdon. Yhtiön pääkonttori on Ilshofenissa Schwabian alueella. Yritys on hyödyntänyt VR-laitteistoja tuotteiden mallintamiseen ja esittelyyn asiakkaille.

Uuden teknologian nopea omaksuminen onkin yksi keskeisistä kilpailutekijöistä tämän päivän Mittelstandille. Se että yhtiöillä on jopa vuosisatainen perinne ja paljon pitkäaikaisia työntekijöitä ei tarkoita paikoilleen jämähtämistä.

Puhutaan niin sanotusta Mittelstand 2.0:sta tai Industrie 4.0:sta, joka on hanke talouselämän modernisoimiseksi. Perinteikkäät yhtiöt integroivat uuttaa teknologiaa, ja syntyy myös kokonaan uusia, esimerkiksi peliteollisuuteen.

Suomen Mittelstand?

Mittelstand on ollut kadehdittu malli monissa maissa ja sitä on eri muodoissa pyritty lainaamaan saksalaisen Euroopan ulkopuolelle. Suomessa isoilla yrityksillä on perinteisesti ollut määräävä asema viennin osalta. Osittain tämä johtuu varmasti tuotejakaumasta: metsäteollisuus tai suuret risteilyalukset ovat luonnostaan isompien heiniä.

Menestystarinoita löytyy kuitenkin lukuisia, erityisesti konepajateollisuuden osalta. Vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse on varmasti yksi tunnetuimpia esimerkkejä. Vahvasti paikallinen, perhevetoinen yritys joka on myynyt koneita myös ulkomaille jo 70-luvulta saakka.

Vientimarkkinoiden valloittaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Esimerkiksi Takoma Oyj ajautui konkurssiin vuonna 2017. Vientivetoisessa toiminnassa maailmantalouden heilahtelut voivat joskus olla kohtalokkaita.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *