Suomen elinkeinoelämän piireissä ollaan lähes yksimielisiä siitä että kansainvälisten huippuosaajien houkuttelu on yksi keskeinen tulevaisuuden kilpailutekijä. Yhtä mieltä ollaan myös siitä että Suomella on tässä haasteita.
Teknologiateollisuus arvioi osaamiskartoituksen perusteella että suomalaisiin yrityksiin tarvitaan jopa 56000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Osa korvaamaan työelämästä poistuvia, osa tuomaan täysin uutta tietotaitoa.
Haaste on tiedossa myös valtion päättävissä elimissä. Vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriö aloitti Kasvua kansainvälisistä osaajista-projektin, joka laajennettiin sitttemmin koko valtioneuvoston Talent Boost-ohjelmaksi.
Ikääntyvän Suomen 75% työllisyystavoitteen saavuttaminen lienee mahdollista vain ulkomailta töihin tulevien avulla. Kansainväliset osaajat ovat myös veronmaksajia ja kuluttajia, usein hyvätuloisia.
Talent Boost
Talent Boost ohelman tavoitteina on:
- Auttaa yrityksiä kansainvälisessä rekrytoinnissa. Erityisiä kohdemaita ovat Etelä-Korea, Intia sekä Venäjä ja Itä-Eurooppa
- Helpotttaa yritysten kansainvälistymistä, etenkin ensimmäisen ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin osalta
- Edistää uusien startupien syntymistä, myös ulkomailta tulevien osaajien toimesta
- Tehdä Suomesta yleisesti houkuttelevampi maa kansainvälisille osaajille
Ohjelmaan kuuluu useita eri palveluita ja alaprojekteja. Näitä ovat muun muassa TalentExplorer-rahoitus, #Finlandworks LinkdIn ja Work In Finland -verkkosivusto sekä kaupunkien ja kauppakamarien ohjelmat.
Erityisenä painopistealueena on ohjelmistoala jolla pula osaajista on suurin.
Vetovoimatekijät ja kannustimet
Imagollisesti tärkeä tekijä ovat varmasti Suomen hyvät sijoitukset eri kansainvälisissä vertailuissa. Suomi tunnetaan turvallisuudesta, puhtaasta luonnosta ja hyvästä koulutuksesta. Kuitenkin on selvää että työstä saatavalla korvauksella eli rahalla on myös huomattava merkitys työntekomaan valinnassa.
Yksi konkreettinen toteutunut taloudellinen kannustin on avainhenkilölaki, joka muuttui pysyväksi vuoden 2020 alusta. Ulkomaisen erityisasiantuntijan lähdevero alenee 32 prosenttiin 35% tasolta. Laista hyötyvät etenkin juuri korkeatuloiset osaajat. Keskuskauppakamari on toivonut lisää helpotuksia jotta yhä useampi kansainvälinen työntekijä voisi päästä niiden piiriin.
Peliala edelläkävijänä
Peliala on Suomen kärkeä kansainvälisten osaajien suhteellisessa määrässä. Voidaan arvioida että yksi syy kansainvälistymiseen on varmasti ollut myös pakko: voimakkaasti kasvaneelle alalle ei yksinkertaisesti ole löytynyt työntekijöitä kotimaasta.
Alalle on perustettu muun muassa oma rekrytointiyritys joka toimii nimellä Games Factory Talents. Heidän tavoitteensa on houkutella pelialan osaajia etenkin Itä-Euroopasta.