Metalliteollisuus on Suomen koko teollisuuden suurin osa-alue. Tilastokeskuksen 2016 teollisuustuotannon arvotilastossa metallin osuus on 40,8%. Tullin viimeisimpien, elokuuhun 2019 ulottuvien tilastojen mukaan Suomen vienti jakautui tuoteluokittain seuraavasti:

  • Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 22,1% (kasvua 6%)
  • Metsäteollisuuden tuotteet 19,9% (0%)
  • Kemian teollisuuden tuotteet 19,1% (0%)
  • Metallit- ja metallituotteet 16,4% (+9%)
  • Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (+1%)
  • Muut tuotteet (+2%)

Koko viennin arvo näiden kahdeksan kuukauden aikana oli 43.0 miljardia euroa, jossa kasvua 3%. Metalliteollisuus kokonaisuutena johon kuuluu myös suuri osa kone- ja kulkuneuvo sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteista, muodostaa suuren osan viennin arvosta. Verrattuna ehkä trendikkäämpiin aloihin, perinteikäs metalli pitää yhä puolensa.

Harvard yliopiston ylläpitämä Atlas of Economic Complexity jakaa myös metalliteollisuuden tuotteita useisiin alaryhmiin kansainvälisen Harmonized Commodity Description and Coding Systems eli HS-luokittelun mukaisesti.

Suomen viennin 2017 kuviossa metalliteollisuuden tuotteita löytyy muun muassa seuraavista ryhmistä:

  • Machinery ($11,5B), josta suurin alaryhmä Parts for use with hoists and excavation machinery 7,18%,
  • Metals ($9,39B) suurimpana ruostumaton teräs, (leveys yli 600mm), 28,37%
  • Vehicles ($7,77B), eli kulkuneuvot, suurin ryhmä autot 43,17%

Suomen teollisuusliiton tomialakatsauksessa vuodelta 2018 tulevaisuudennäkymiä luonnehditaan positiivisiksi. Teknologiasektorin kasvu on teollisuudenaloista vahvinta. Erityisesti konepajoilla menee hyvin. Ala on kuitenkin viennistä riippuvaista ja erittäin suhdanneherkkää. Konkurssejakin on nähty kuten voimakkaasti kasvaneen pörssiyhtiö Takoma Oyj:n ja sen tytäryhtiö Takoma Gears kohdalla vuonna 2017.

Suomen suurimmat yritykset metalliteollisuuden Suomen henkilöstömäärän mukaan vuonna 2017 olivat aloittain:

Metallituotteiden valmistus:

  1. Fiskars konserni
  2. Abloy Oy
  3. Stera Group konserni

Metallien jalostus:

  1. SSAB Suomi
  2. Outokumpu konserni
  3. Boliden Kokkola Oy

Koneiden ja laitteiden valmistus

  1. Valmet konserni
  2. Wärtsilä konserni
  3. Kone konserni

Moottoriajoneuvojen valmistus:

  1. Valmet Automotive konserni
  2. Agco Power Oy
  3. Ab Närpes Trä & Metall Oy

Muiden kulkuneuvojen valmistus:

  1. Patria konserni
  2. Meyer Turku konserni
  3. Arctech Helsinki Shipyard Oy

Suurten yritysten lisäksi Suomeen on rakentunut varsin vahva keskisuurten konepajojen sektori. Myöskin koneiden ja laitteiden huolto ja asennus on merkittävä työllistäjä. Ensisijaisena haasteena alalla onkin nyt hyvän suhdanteen aikana nähty pula työvoimasta.

Alv-alennuksista apua kysynnän elpymiseen?

Suomen talous on selvinnyt verrattain hyvin 2020 pandemiavuoden aiheuttamasta iskusta. Pelkona on että pahemmat vaikutukset ovat kuitenkin vielä edessäpäin. Suomen vientivetoinen talous on tunnetusti jälkisyklinen muun muassa investointihyödykkeiden suuren osuuden vuoksi. Työllisyyden kannalta tehtaitakin suurempi kokonaismerkitys on palveluilla.

Useat EU-maat ovat muun elvytyksen ohella alentaneet arvonlisäverokantojaan väliaikaisesti. Esimerkiksi Saksassa yleistä alv-kantaa alennettiin 19 prosentista kuutentoista, alennettua kantaa 7% viiteen. )Näiden alv-alennusten vaikutusta loppuhintoihin voi kokeilla alv laskurilla.) Kohdennettu alv-alennus palvelualoille on otettu käyttöön myös Isossa-Britanniassa, Belgiassa ja Norjassa.alv alennu

Suomessa vastaavaa on ehdottanut Elinkeinoelämän Keskusliitto. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole saanut vastakaikua hallitukselta.